Nonni, taas on melkein puolivuotta vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Kaikenlaista siihenkin on mahtunut.
Lillikin on saanut jo normikengät jalkaan. Jouduin antamaan periksi luomuilusta ja laittamaan raudat jalkoihin. Talvi oli niin paha, kun ei ollut lunta ja maa oli kova ja koppurainen. Lilli rupesi arkomaan niin paljon kavioitaan, että ei muu auttanut. Bootseja ei voinut pitää tarhassa, kun rupesivat hiertämään vuohisia aina jostain kohdasta ja kehitti niihin rivit yms turvotukset. Mutta heti kun kengät laitettiin, rupesi askelkin taas maittamaan ja Lilli kulkemaan uudella innolla.
Lilli sai uuden vuokralaisenkin talven mittaan. Tiina aloitti ratsimaan Lilliä kerran viikossa. Ilmeisesti pärjää ihan hyvin, kun ei ole kauheasti valitellutkaan.
Vähän aika sitten Lillillä oli taas puhti pois ja näytti kovin laihtuneenkin. Kevät ilmeisesti verotti energiavaroja sen verran, että päädyttiin lisäämään reilusti kaura-annosta ja myös yöheinää. Nyt on pirtsakalla tuulella ja energiaa eteenpäin löytyy ainakin maastoillessa. Hyvä niin, kunhan ei liian innokkaaksi rupea. Sitten en taas itse halua olla kyydissä.
Ratsastus kentällä on sujunut vaihtelevasti. Välillä ilman pukkeja välillä taas pukkien kanssa. Mutta voisin jopa sanoa, että niihinkin alkaa tottumaan. Muutaman pienen voltin jälkeen pää taivutettuna sisäänpäin, alkaa yhteistyöhalujakin löytymään. Imeisesti aina on kokeiltava, josko tänään ei tarttisi tehdä mitään. Jahka tästä taas päästään kunnolla kevääseen ja lumettomaan aikaan, niin täytyy ruveta enemmän tsemppaamaan. Ja Laurakin voisi taas pienen rupeaman ottaa ja ratsastaa Lilliä eteenpäin. Sitten alkaisikin esteharjoitukset Sofian kanssa talvitauon jälkeen.
